Pakollinen info

Säännöt

Yleiset

Ole kiltti muille, älä kiusaa, hauku tms., vaikket pitäisikään pelaajasta.
Muista, rooleja tai muita viestejä kirjoittaessasi, että Tähtimerkissä saattaa olla sinua nuorempiakin pelaajia. Jos roolissa on raakaa tekstiä, varoita siitä roolin alussa.
Kaikenlainen kopiointi on kiellettyä. Lupaa voi kysyä, mutta sitä ei aina saa. Kopioijat löydetään aina jossakin vaiheessa, että turha edes yrittää.
Toisen henkilön nimellä ei esiinnytä.
Sinut erotetaan, jos olet ollut pitkään epäaktiivinen. Tauoista/lomista on ilmoitettava vieraskirjaan.
Aloittelijat ovat tervetulleita ja heitä täytyy auttaa parhaansa mukaan.

Roolipeli

Säännöt

Roolit saa kirjoittaa ihan missä tahansa muodossa itse haluat, mutta hän- tai minä-muotoa suositellaan.
Saat kirjoittaa rooleja jo kuolleilla kissoillasi Valoklaanissa tai Pimeysklaanissa. Tätä tehdään kuitenkin harvoin, yleensä vain, jos joku saa ennustuksen tms.
Hahmosi saa mennä muiden seuraan ilman lupaa, ja tämä tekeekin pelistä mielenkiintoista, kun ei koskaan tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Hahmosi voi myös salakuunnella toisten keksusteluja.

Tähtimerkissä roolipelataan, ei kirjoiteta tarinoita. Roolipelaaminen on hieman erilaista kuin tarinaroolipelaaminen. Ensinnäkin roolit ovat yleensä lyhyempiä kuin tarinat. Ne ovat noin kymmenen rivin molemmin puolin, mutta lyhempiä ja pidempiäkin on nähty. Etenkin, kun kaksi hahmoa puhuvat keskenään, voivat roolit jäädä hyvinkin lyhyiksi. Pituutta saa lisää kun kuvailee vaikkapa säätä ja hahmon tunteita.

Autohittaaminen eli toisen hahmon liikuttelu on ehdottomasti kielletty. Sitä ei saa tehdä täällä koskaan, ei edes luvalla. Kysymysmerkkienkään käyttäminen roolissa ei ole suositeltavaa. Käytä mieluumin yritti -sanaa. Esimerkiksi näin:

Mustatassu katsoi suu mutrulla suoraan Valkotassun keltaisiin silmiin. Musta kolli liikautti jalkaansa eteenpäin ja veti syvään henkeä. Sitten hän hypähti valtavalla loikan kohti valkoista naarasta yrittäen päästä tuon niskan päälle. Jos Mustatassu onnistuisi loikassaan, hän aikoisi sivaltaa kynsillään naaraan niskaan pienen haavan ja loikata sitten pois. Jos hän ei onnistuisi, hän todennäköisesti lysähtäisi maahan kömpelösti.

Nyt Valkotassun pelaaja saa itse päättää, pääseekö Mustatassu satuttamaan hahmoaan vai ehtiikö Valkotassu väistää. Roolin loppuun voi myös laittaa seuraavat tapahtumat käyttäen jos -sanaa, kuten esimerkissä näytettiin.

Munchaaminen eli voittamattomuus ja haavoittumattomana pysyminen on kielletty. Hahmon pitää joskus hävitä ja sille täytyy joskus tulla arpia. Ei se voi selvitä jokaisesta taistelusta puhtaana ja voittajana. Se on hyvin epäloogista. Esimerkki munchaamisesta:

Valkotassu aavisti Mustatassun toimet, joten hän ehti väistää helposti. Kun musta kolli lysähti maahan kömpelösti, Valkotassu hypähti tätä kohti kynnet tanassa. Jos hän onnistuisi aikeissaan, olisi Mustatassu pian vain ketunraato. Jos hän taas ei onnistuisi, hän hypähtäisi kauniilla loikalla uuteen hyökkäykseen.

Mustatassu tunsi, kuinka Valkotassu upotti kyntensä hänen selkäänsä. Kolli kiljaisi kivusta ja yritti kierähtää ja tällä tavoin saada hampaillaan otteen naaraan jalasta.

Valkotassu ehti täydellisesti ajoitetulla loikalla väistää Mustatassun hampaat. Valkoinen naaras hymyili viekkaasti ja hyppäsi uuteen hyökkäykseen...

Huomaatteko, että Valkotassu on rooleissaan ikäänkuin voittamaton, ja hän väistää jokaisen Mustatassun liikkeen. Näin ei saa tehdä. Toki, jos hahmo on nopeampi kuin toinen, on montakin kertaa peräkkäin väistäminen mahdollista, mutta kyllä hahmosi jossakin vaiheessa väsyy ja saa edes yhden osuman.
Munchaamista on myös se, jos hahmosi on kaunein, komein, nopein, voimakkain jne. Se voi olla kaunis, komea, nopea ja voimakas, muttei parhain joka asiassa. Se ei voi olla parhain missään.

Teleporttaaminen ja jakautuminen ovat molemmat kiellettyjä. Teleporttaaminen on sitä, kun hahmosi on ensin paikassa A ja yhtäkkiä paikassa B. Roolipeleissä sinun pitää kirjoittaa siitä, kun hahmosi siirtyy paikasta toiseen, etkä voi vain skipata sitä. Jakautuminen on sitä, kun hahmosi on kahdessa paikassa samaan aikaan. Esimerkki teleporttaamisesta:

Mustatassu istui leirissä ja katsoi kirkasta taivasta. Hän halusi käydä koskella kalastamassa aivan yksin omassa rauhassaan. Ei hän tarvitsisi mestariaan mukaan.
Mustatassu katsoi kosken kuohuavaa pintaa odottavana..

Ja niin edelleen. Roolissa Mustatassu hyppää aivan yhtäkkiä, silmänräpäyksessä leiristä koskelle. Tämä ei ole sallittua. Sinun täytyy kirjoittaa siitä kun hahmosi menee paikasta toiseen. Toki pitkiä matkoja voi hieman lyhentää, muttei teleporttailla.

Esimerkki jakautumisesta:

Valkotassu istui leirissä ja mietti, milloinkohan hänen mestarinsa opettaisi häntä taistelemaan. Oppilas huokaisi ja laskeutui puoliksi syödyn hiirensä puoleen.

Seuraava rooli

Valkotassu katsoi Mustatassua silmät leiskuen. Taas he kaksi taistelivat joistain turhista asioista, joilla ei todellisuudessa ollut mitään merkitystä.

Seuraava rooli

Valkotassu makasi vieläkin leirissä odottaen mestariaan ja syöden hiirtään.

Valkotassu on nyt kahdessa paikassa yhtä aikaa. Tämä ei ole sallittua.

Metapelaaminen on sitä, kun hahmosi tietää sellaisia asioita, joista se ei ole kuullut. Jos hahmollesi ei ole kerrottu, että kissa X tappoi kissan Y, eikä hän itse ole tapahtumaa nähnyt, ei hän voi siitä myöskään tietää. Hahmo ei voi tietää samoja asioita, kuin pelaaja!

Ohjeet

Tekeminen tapahtuu täysin ilman merkkejä.

Puhumiseen on kaksi tapaa, jotka ovat heittomerkit ja vuorosanaviiva. Esimerkki heittomerkeistä:
"Huomenta, unikeko!" Mustatassu huusi Valkotassulle.
"Joo joo", Valkotassu mutisi.
Esimerkki vuorosanaviivasta:
-Huomenta, unikeko! Mustatassu huusi Valkotassulle.
-Joo joo, Valkotassu mutisi.

Ajattelu olisi hyvä piilottaa tekstiin etenkin minä-muodossa kirjoittaessa. Esimerkki hän-muodosta:
Mustatassun mielestä päivä oli hyvin kaunis, vaikka hänen ajatukset pyörivätkin vain kauheassa taistelussa, joka oli käyty pari auringonnousua sitten. Hän halusi unohtaa koko tapahtuman.
Esimerkki minä-muodosta:
Minun mielestäni päivä oli hyvin kaunis, vaikka ajatukseni pyörivätkin vain kauheassa taistelussa, joka oli käyty pari auringonnousua sitten. Halusin vain unohtaa koko tapahtuman.
Voit toki käyttää tätäkin tapaa:
*Päivä on hyvin kaunis*, Mustatassu ajatteli, *Silti ajatukseni pyörivät vain siinä kauhessa taistelussa, joka käytiin pari auringonnousua sitten. Haluaisin vain unohtaa sen.*

Muista laittaa roolin alkuun hahmosi nimi, klaani ja paikka missä hän on. Esim. Mustatassu - Koskiklaani - Leiri. Paikan voi myös tarkentaa tähän tyyliin: Valkotassu - Koskiklaani - Leiri / oppilaiden pesä.

Käytännöt

Arvoasteikolla eteneminen

Tähtimerkissä ei ole kokemuspisteitä tai mitään muutakaan sen tapaista, vaan ylläpito siirtää hahmoja tietyin väliajoin ylemmälle asemalle. Saat kysyä, milloin kissasi siirtyy arvoasteikolla eteenpäin, muttet suutu, jos vastaus on "en tiedä vielä" tai "ei vielä vähään aikaan".

Parantajien varaaminen

Voit varata itsellesi parantajan paikan kysymällä asiasta chatissä. Varauslista löytyy Nuorimmat-osiosta. Muista kuitenkin, että yhdellä pelaajalla voi olla kerrallaan vain kaksi parantajaa/parantajaoppilasta ja näiden täytyy olla eriklaaneissa. Yhdellä pelaajalla saa olla myöskin vain yksi päällikkö/varapäällikkö samaan aikaan pelattavana. Nämä siksi, ettei peli olisi käytännössä vain parin pelaajan hallinnassa, ja että mahdollisesti jokainen saisi hahmonsa joskus korkeaan asemaan. Päällikön paikkaa ei voi varata, vaan se tulee aina pelin kautta. Jos päällikkö on NPC-hahmo, ylläpito päättää uuden varapäällikön, mutta jos päällikkö on liittyneen hahmo, hän saa päättää varapäällikkönsä.

Tähti- ja kuumerkilliset

Tähtimerkit

Tulossa!

Kuumerkit

Tulossa!

Alueet

Kartan kuva

Klikkaa suuremmaksi. Punaiset pisteet kertovat leirien paikat. Paikkoja/maamerkkejä voi keksiä lisää ja kertoa niistä hieman kehityskirjassa, niin saatamme lisätä ne tänne. Kartta ilman merkkejä löytyy ~~täältä~~.

Yleisesti

Klaanien reviirit eivät ole missään tietyssä maapallonosassa, vaan ne ovat täysin mielikuvituksen tuotetta. Kartta on ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle luonnossa noin 2 kilometriä. Lehtoklaanin, Aaveklaanin ja Koskiklaanin reviirit ovat suurimmilta osin metsän peitossa, ja Niittyklaanin reviiri on miltei kokonaan niittyä pienillä metsäkaistaleilla varustettuna.

Lehtoklaani

~~Reviiri~~

Lehtoklaani asuu suuressa lehtimetsässä, mutta he omistavat reviirintä laitamilla myös pienet kaistaleet kuusimetsää ja niittyä. Metsän yleisin puu on koivu, mutta on siellä muitakin lehtipuita tasaisesti ripoteltuna.

Metsäklaani asuu suuressa sekametsässä. Metsästä löytyy monia eri puulajikkeita sekä kasveja, yrteistä puhumattakaan. Metsäklaanin reviiri on kaikkein suurin ja riistaltaan sekä yrteiltään rikkain. Metsäklaanilaisten toinen rajanaapuri on Suoklaani, jonka raja kulkee ensin jokea pitkin ja sitten tähtimetsässä ilman mitään erillisiä rajamerkkejä. Toisen rajan jakaa Aroklaani, jonka raja kulkee koko matkalta jokea pitkin. Metsäklaanin puolelle jää pieni kaistale aukiota, jolla he eivät tee oikeastaan mitään, mutteivat he ole siitä luopuneet Aroklaanin kovista yrityksistä huolimatta. Metsäklaanin reviiri on korkeussuunnassa melkein 2km pitkä, ja leveyssuunnassa hieman alle kilometrin. Koska Metsäklaanilaisten reviiri on suurin ja rajaa on paljon, he järjestävät normaalia enemän rajapartioija.

Tulimetsä on kokonaan vaahteroiden valtaama pieni osa metsää. Tulimetsä on saanut nimensä lehtisateen aikaan, kun puiden lehdet hohtavat monissa eri punaisen, oranssin ja keltaisen sävyissä, mikä luo lämpimän ja tulisen kuvan metsään.

Tähtimetsä on tulimetsää suurempi mäntymetsä, jossa asuu sadoittain tulikärpäsiä. Joka viherlehden ajan yönä metsä on erittäin kaunis näky satoine tulikärpäsine ja kaunine sumuine. Suoklaani on monesti yrittänyt vallata tähtimetsää kokonaan itselleen, muttei ole onnistunut aikeissaan.

Kaksijalkojen pelto on hylätty pelto, joka sijaitsee aivan Metsäklaanin reviirin vasemmassa yläkulmassa. Hiirenkorvan, viherlehden ja lehtikadon aikaan paikka on täynnä hiiriä ja myyriä. Ainoa huono puoli pellossa on rotat, jotka tekevät siitä etenkin nuorille kissoille vaarallisen paikan. Pellon laitamilla sijaitsee myös vanha heinälato, jonka vierestä kulkee pieni hiekkapolku poispäin Metsäklaanin reviiriltä.

Lupiininiitty on Aroklaanin rajan läheisyydessä sijaitseva kukkaniitty, jolla kasvaa lähinnä vain lupiineja. Viherlehden aikaan paikka on monien kauneutta ihailevien suosiossa, sillä eri liilojen sävyssä hohtavat kukat saavat paikasta todella kirkkaan ja kauniin.

Metsäklaanin reviirillä on yksi melko suuri joki, joka haarautuu rajajoesta. Joessa on, sen koosta huolimatta, melko hidas virtaus ja se on suhteellisen matala, joten se on helppo ylittää. Metsäklaanilaiset käyttävät kuitenkin paljon mieluummin ylitykseen ylityspuuta ja lehtikadon aikaan jäätä. Ylityspuu on joen yli kaatunut puu, jota pitkin ylittäminen käy nopeasti, muttei aivan vaarattomasti. Puun pinta on nimittäin erittäin liukas ja märkä. Kokoontumisiin mentäessä, he saattavat ylittää joen myös jokikiviä pitkin.

Leiri

Lehtoklaanin leiri sijaitsee kokonaan puussa, eikä heillä täten ole erillistä leiriaukiota. Leiripuu on suuri vaahtera, jonka latvustoon on rakennettu monia pallomaisia pesiä. Pesät on pehmustettu sammaleilla ja sulilla, jotta niiden sisällä olisi mahdollisimman mukava levätä. Yhdessä pesässä nukkuu yleensä 2-4 kissaa, eikä heitä olla jaoiteltu tiettyihin asemaryhmiin. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi oppilas ja soturi voivat levätä samassa pesässä. Soturit ja oppilaat nukkuvat yleensä alempana kuin kuningattaret ja klaaninvanhimmat, jotta he voivat tarkkailla leiripuun ympäristöä ja puolustaa sitä helposti. Parantaja säilöö yrtit puun pinnassa oleviin koloihin. Riista säilötään yhteen pienempään oksista punottuun pallomaiseen rakennelmaan.

Koskiklaani

~~Reviiri~~

Suoklaanin reviiristään noin puolet on avaraa avosuota, tarkemmin lettoa, ja toiset puolet avaraa havumetsää. Suo on melko tasainen ja siellä kasvaa vain pari kitukasvuista ja lahoa puuta. Suo on vaarallisen upottava ja kostea, mutta Suoklaanilaiset ovat sopeutuneet siihen ja heille on vähitellen kehittynyt kevyt kehonrakenne sekä leveät tassut, mitkä auttavat suon pinnalla pysymisessä. Suoklaani asuu toisiksi suurimmalla reviirillä. Suoklaanin rajanaapureita ovat Metsäklaani, Vuoriklaani ja pieneltä osalta Meriklaani. Metsäklaanin ja Suoklaanin välisellä rajalla on joki sekä tähtimetsä. Meriklaanin ja Suoklaanin raja kulki ennen metsän ja niityn kohtaamisalueella, mutta Meriklaanin vallattua pieni kaistale Suoklaanin metsää, alkoi raja kulkea ilmaan minkäänlaisia merkkejä metsän lävitse. Vuoriklaanin rajana toimii havumetsän ja vuoriston rajamaasto. Suoklaanin reviiri on korkeussuunnassa hieman alle kilometrin pitkä, ja leveyssuunnassa hieman yli kilometrin.

Synkkäkorvesta voi lukea enemän alempaa, Pyhistä paikoista. Suoklaanilaiset käyvät täällä hyvin harvoin ja he varoittavat pentujaan paikasta huokuvasta pahuudesta. Klaanilaiset eivät koskaan päästä tunkeilijoita synkkäkorpeen, sillä he eivät halua enää yhtäkään pahaa kissaa maailmaan.

Tähtimetsä on mäntymetsä, jossa asuu sadoittain tulikärpäsiä. Joka viherlehden ajan yönä metsä on erittäin kaunis näky satoine tulikärpäsine ja kaunine sumuine. Suoklaani on monesti yrittänyt vallata tähtimetsää kokonaan itselleen, muttei ole onnistunut aikeissaan.

Suolehto on pienoinen niitty, jolla kasvaa hyvin paljon suopursuja. Monet pitävät paikan kauneudesta ja hyvästä tuoksusta, muttei siellä oikein viihdytä, sillä paikka suorastaan kuhisee inhottavia, mutta vaarattomia muurahaisia.

Lampi on nimensäkin mukaan hyvin pieni, pyöreä ja peilityyni lampi Suoklaanin leirin vierellä. Suoklaanilaiset käyttävät tätä juomapaikkanaan, sillä vesi on siinä erittäin puhdasta ja raikasta. Lammessa ei elä kaloja, sillä se on niin pieni ja vähäravinteikas.

Rajajoki jatkuu syvemmälle Suoklaanin reviirille melko syvänä, mutta hiljaa virtaavana jokena. Suoklaanilaiset ylittävät joen sen matalimmasta kohdasta, joka löytyy tähtimetsästä.

~~Leiri~~

Suoklaanin leiri on pieni aukio, jonka keskellä on valtava tammi. Aukion ympärillä ei ole minkäänlaista suojamuuria, sillä Suoklaanin metsässä ei kasva siihen soveltuvaa aluskasvillisuutta. Päällikkö puhuu klaanilleen tammen oksalta. Tammen juurakkoon on kaivettu suuri pesä, joka on pehmustettu sammalilla. Koska Suoklaanilaiset ovat hyvin läheisiä keskenään, heistä jokainen nukkuu siinä samaisessa pesässä. He kaikki mahtuvat sinne hyvin, sillä heidän klaaninsa on hyvin pieni. Joskus väsyneitä sotureita ja oppilaita saattaa kuitenkin ärsyttää pentujen riehuminen, jolloin he saattavat kiivetä tammen oksille nukkumaan. Pennut, kuningattaret, parantaja, parantajaoppilas ja klaaninvanhimmat nukkuvat pesän keskellä suojassa, ja kokeneet soturi, varapäällikkö ja päällikkö nukkuvat melko lähellä heitä. Oppilaat ja nuoret soturit nukkuvat reunoilla, missä on yleensä kylmempää. Koska leiriin on helppo hyökätä, sitä vartioi koko ajan vähintään kaksi soturia. Parantaja säilöö yrtit tammen rungossa oleviin koloihin. Riistaa ei säilötä mihinkään, vaan se syödään saman päivän aikana nappaamisestaan.

Niittyklaani

~~Reviiri~~

Aroklaanilaisten reviiri on pääosin pelkkää tasaista aukiota ja kukkulaa, pienillä kivikoilla varustettuna. Ruohoa ja pieniä, kitukasvuisia puita kasvaa siellä täällä reviiriä. Kukkuloilla käy lähes poikkeuksetta kova tuuli, joka on vuodenajasta riippuen joko mukavan lämmin tai hyytävän kylmä. Aroklaanin reviiriin kuuluu myös hyvin pieni osa niittyä Elämän puun lähettyvillä. Aroklaanin rajanaapureina toimivat Metsäklaani sekä Meriklaani. Metsäklaanin raja on koko pituudeltaan nopeasti virtaavaa jokea. Meriklaanin rajaan kuuluu joki, järvi sekä niityn ja kukkuloiden rajapaikka. Aroklaanin reviiri on korkeussuunnassa kilometrin pitkä, ja leveyssuunnassa noin 800-900 metriä. Aroklaanilaisten reviiri on kaikkein pienin ja huonoin riistaltaan.

Punavuori on punertava, melko suuri kukkula, jonka toinen reuna on loiva ylämäki ja toisella reunalla on korkea, pystysuora seinämä. Seinämässä on suuria luolia, joissa aroklaanilaiset pitivät leiriä monta vuodenaikaa sitten. He kuitenkin lähtivät sieltä pois, sillä vihollisklaanit huomasivat sen hyvin helposti ja siellä kävi todella kova tuuli, sillä sen suojaaminen oli mahdotonta, koska luolien sisäänpääsyaukot olivat niin suuria. Paikka oli muutenkin todella vaarallinen, ja monet kissat menettivät henkensä pudottuaan sieltä.

Korkeakukkula on Aroklaanin reviirin korkein kohta, joka sijaitsee aivan kartan vasemmassa alanurkassa. Paikassa haisee kauhealta, ja paikka on täynnä kissan luita, sillä siellä järjestetään Uhri-ilta, josta voi lukea lisää Urheimmat-osiosta.

Kivipaadet ovat korkeita ikäänkuin kivitorneja, jotka sijaitsevat Korkeakukkulan päällä. Kivipaadeja on yhteensä viisi, joista yksi on katkennut ja kaatunut viiden pylvään keskelle.

Luolastot ovat Korkeakukkulan päältä lähtevä hyvin suuri luolasto, johon on todella helppo eksyä. Tunnelit ovat ahtaita, pimeitä ja kylmiä, eikä niihin kannata lähteä seikkailemaan. Luolastoista on monia ulospääsyjä jopa kilometrien päässä, ja monet aroklaanilaiset sanovat, että sieltä voi olla reitti myös leiriin. Tätä ei olla kuitenkaan vielä todistettu todeksi, ja se on kiertänyt klaanilaisten keskuudessa vain huhuna.

Jäniskuopat sijaitsevat Meriklaanin rajan ja Punavuoren välissä. Paikassa on hyvin paljon jänisten pesäkuoppia, ja täten se on yksi parhaista metsästyspaikoista koko reviirillä.

Risumonttu on melko laaja kuoppa, joka sijaitsee Metsäklaanin rajalla, Jokikivien lähellä. Kuoppa ei ole järin syvä, ja siellä kasvaa melko paljon kitukasvuisija puita. Kuopan pohjalla on pienenpieni lampi, jota kutsutaan Lätäköksi.

Jokikivet on suuri kivikko joen haarautumiskohdassa. Näitä pitkin hyppelemällä Aroklaanilaiset ylittävät joen.

Aroklaanin ja Meriklaanin rajalla oleva Järvi on kooltaan keskikokoinen, mutta hyvin syvä. Jokikivien läpi virtaava joki on syvä ja siinä on erittäin kova virta, mikä tekee siitä hyvin vaarallisen paikan.

~~Leiri~~

Aroklaanilaiset asustavat suuressa luolastossa, jonka sisäänkäyntitunneli on piilotettu hyvin erääseen kivikkoon. Kivikosta lähtee pitkä, loivasti alaspäin johtava pimeä tunneli kohti leiriä. Itse leiri on suuri luola, jonka katto ylettyy hyvin korkealle. Katossa on pieni reikä, josta näkee kaistaleen taivasta, ja josta tulee hieman valoa leiriin. Ulkona liikkuessaan kannattaa varoa reikää, sillä siitä ovat jo monet pudottautuneet alas kuolemaan. Nykyisin reiän ympärillä on kuitenkin jonkinlainen aita, jonka Sielunlaulu siihen rakensi estääkseen leirin tulvinnan. Leiriluolan seinämässä on pieni uloke, jonka päältä päällikkö yleensä puhuu klaanilleen. Päällikön pesä on tuon ulokkeen alla olevassa pienessä luolassa. Leiriluolan reunamilla on monia luolia, joista vain murto-osa on käytössä. Sotureille kaksi pesää, oppilaiden pesä, pentutarha, klaaninvanhimpien pesä ja parantajan pesä. Yhdessä luolassa säilytetään riistaa. Kaikki muut luolat ovat tyhjillään ja pennut tykkäävät monesti leikkiä piilosta niissä. Jotkut luolat ovat niin korkealla, että kissan on mahdotonta päästä sinne. Aroklaanilaiset juovat monesti sadevesilätäköistä ja jos niitä ei ole, rajajoesta. Aroklaanilaisten leiri tulvi monesti hiirenkorvan aikaan, kun lumet sulivat ja niistä tuleva vesi laskeutui suoraan leiriin katossa olevasta reiästä. Sielunlaulun rakentaman aidan ansiosta vesi ei kuitenkaan tule leiriin, joten Aroklaanin ei tarvitse enää muuttaa hetkellisesti Punavuoreen.

Aaveklaani

~~Reviiri~~

Meriklaanilaisten reviiri on pääosin vehreää niittyä, jota hajoittaa lukemattomat joet, purot, lammet ja järvet. Pari koivua, pajukkoa ja pensasta kasvaa siellä täällä. Reviirin reunalla on meri, jonka rannasta noin puolet on kaunista hiekkarantaa ja loput vaarallista kalliota, jolta liukastuminen on kohtalokasta. Meriklaanilla on kolme rajanaapuria, joista eniten rajaa omistaa Aroklaani, jonka rajana ovat joki, järvi sekä kukkuloiden ja niityn rajakohta. Meriklaanilaiset suorastaan vihaavat aroklaanilaisia, ja he ovatkin monesti yrittäneet vallata näiden alueita vaikkeivat niillä mitään tekisikään. Meriklaanin toinen rajanaapuri on Suoklaani, jonka raja kulkee havumetsässä ilman erillisiä merkkejä. Viimeinen rajanaapuri on Vuoriklaani, jonka raja kulkee vuoriston ja niityn rajakohdassa.

Meri on normaali, suuri meri, jossa on melko suuret aallokot, mutta kauniit auringonlaskut. Hiekkaranta on meriklaanilaisten lempi paikka auringossa loikoiluun vaikka se onkin monesti viherlehden aikaan täynnä kaksijalkoja. Meriklaanilaisten onneksi kaksijalat tulevat kuitenkin harvoin joen yli. Meriklaanilaiset viettävät monesti aikaa kumppaninsa kanssa hiekkarannalla kävellen ja simpukoita keräillen. Rantakallio on aivan erilainen paikka kuin kaunis hiekkaranta. Rantakalliolla on hyvin liukasta ja vaarallista, ja sieltä on pystysuora pudotus suoraan teräviin kiviin ja meren tyrskyihin. Jo monet kissat ovat kuolleet, kun ovat liukastuneet kalliolta.

Pikkumetsä on nimensäkin mukaan pienenpieni koivumetsä, jonka läpi joki kulkee rauhallisena. Metsässä ei ole kovinkaan paljoa aluskasvillisuutta, mutta riistaltaan se on todennäköisesti rikkain heti jokien jälkeen.

Vuokkoniitty on kaunis niitty, jolla kasvaa viherlehden aikaan paljon vuokkoja ja monia yrttejä. Niityllä kasvaa myös pari kaunista koivua, jotka tekevät paikasta täydellisen.

Kaksijalkala on Meriklaanin reviirin alaosassa sijaitseva pieni kylä, jossa kotikisut asuvat, ja johon meriklaanilaiset eivät astu käpälälläkään ilman järkevää syytä.

Kaksi suurta ja kovasti virtaavaa pääjokea ovat meriklaanilaisten elämän kannalta hyvin tärkeitä. Joet ovat pullollaan kalaa, jota meriklaanilaiset syövät pääravintonaan etenkin silloin, kun jäät ovat sulaneet. Ennen rantaa on toisessa joessa matala ja vaarallinen koski, jossa hurjimmat meriklaanilaiset esittelevät taitojaan yleensä uimalla tai liukkailla kivillä tasapainoillen.

Jokitunneli on pieni kissanmentävä maanalainen tunneli, jota pitkin toinen pääjoki kulkeutuu mereen. Monet tunneliin joutuneet ovat kuolleet, sillä sieltä on kovan virran ja paikan ahtauden takia lähes mahdotonta päästä pois.

Leiri

Aaveklaanilaisten leiri sijaitsee Lähteen vierellä. Leiriä ympäröi tiheät, punaiset ruusupensaat, joiden lävitse on lähes mahdotonta päästä niiden tiheyden ja piikikkyyden takia. Leirin ainoa sisäänkäynti kulkee yhden ruusupensaan alla olevasta tunnelista. Tunneli on todella ahdas, joten siitä eivät isoimmat kissat kulje. Leirin keskellä on hyvin vaaleanharmaa kivi, jota myös Ruusukiveksi kutsutaan. Ruusukiven päältä päällikkö puhuu klaanilleen. Kivi on sisältä ontto, joten päällikkö nukkuu siellä yleensä kumppaninsa kanssa. Sotureiden pesä sijaitsee sisäänkäynnin vierellä. Se on melko pienessä pensaikossa, jonne jokainen Aaveklaanin soturi mahtuu kuitenkin yllättävän hyvin. Oppilaiden pesä on suorassa yhteydessä sotureiden pesään, sillä se on hiukan pienemmässä pensaassa aivan sotureiden pensaassa kiinni. Pensaiden välillä kulkee pieni aukko, josta mahtuu hyvin kulkemaan. Pentutarha on Ruusukiven vierellä olevassa pienehkössä pensaassa. Klaaninvanhimmat lepäävät toisen vaaleanharmaan kiven alla olevassa luolassa. Parantajan pesä sijaitsee ruusupensasmuurin sisällä olevassa ontossa kohdassa, jonne mahtuu hyvin niin yrtit kuin sairaatkin. Parantajan pesä on suojattu miltei täysin sammalilla ja mulla kasveilla, jotteivat piikit vahingoittaisi ketään. Riistakasa on leirin laitamilla, ruusupensaan suojissa.

Pyhät paikat

Nelikivi

Nelikivi on kaikkien neljän reviirin kohtaamispisteessä oleva aukio, jolla on neljä suurta, tasaista kiveä. Kokouksissa päälliköt puhuvat kukin oman kivensä päältä, ja varapäälliköt sekä parantajat ovat yleensä myöskin kivien päällä. Muut klaanilaiset istuvat kivien väliin jäävällä aukiolla.

Lepakkoluola

Tähtiluola on Vuoriklaanin reviirin oikeassa ylänurkassa oleva pieni luola. Vuoriklaanilaiset ovat antaneet parantajille ja päälliköille luvan kulkea reviirinsä läpi puhumaan Valoklaanille. Luolalle on vaarallinen matka läpi suhteellisen pienen vuoriston, mutta se on aina sen arvoista, jos haluaa puhua Valoklaanille. Luolan keskiosassa on pieni lähde, josta virtaa vettä ulos vesiputousta pitkin mereen. Tuosta pienestä aukosta on lähes aina erittäin kaunis näköala, joten monet kissat tykkäävät ihailla sitä joka kerta, kun käyvät Tähtiluolassa. Luola on sen verran kostea, että aina auringon tai kuun loistaessa sinne, heijastavat vesipisarat valoa kauniisti.
Halutessaan puhua Valoklaanin kanssa, täytyy vain juoda lähteestä ja nukahtaa. Tähtiluolassa järjestetään parantajien kokous ja suurin osa klaanipäälliköistä saavat täällä 9 henkeään.

Uhrilampi

Synkkäkorpi on Suoklaanin reviirillä sijaitseva erittäin tiheä ja pimeä kuusimetsä, jonne ei pääse lähes yhtään valoa. Metsämaata täyttää paksu havukerros, minkä takia siellä ei kuulu lähes ollenkaan askelia. Aavemaista tunnelmaa luo myös se, ettei siellä ole ollenkaan eläimiä. Synkkäkorven keskustassa sijaitsee verikivi. Jos haluaa yhteyden Pimeysklaaniin, täytyy vuodattaa omaa vertansa kiven pinnalle ja nukahtaa. Ensimmäisellä kerralla on hyvin todennäköistä, että näkee vain pelottavia ja verisiä unia, eikä pääse puhumaan kenellekkään kissalle. Tämä tarkoittaa sitä, että on saanut ikuisen yhteyden Pimeysklaaniin ja heitä voi tavata normaaleissakin unissaan. Kissa, joka on suorittanut rituaalin, voi harjoitella Pimeysklaanissa aina nukkuessaan. Rituaali pitää uusia noin kahden kuukauden välein, kun normaalit unet palaavat hiljalleen. Joskus ns. "pahat" päälliköt saavat täällä 9 henkeään, mutta se on erittäin harvinaista, ja on tyypillistä, että Valoklaani keskeyttää henkien annon, jolloin päällikkö ei saa kaikkia henkiään. Jos haluat päällikkösi henget Pimeysklaanilta, kysy siitä ensin ylläpidolta, niin sovitaan asiasta.